Päädyimme kartoituksen ja tinkimisen jälkeen varaamaan Halong Bayn retken hotelliltamme. Tarjolla oli useaa eri tasoa, mutta hyvänä myyntinaisena respa sai meidät taipumaan kalleimpaan luxury risteilyyn (2 päivää + yksi yö veneellä), koska ”teette tämän vain kerran elämässänne”. Totta varmaan toki. V’Spiritin hytti irtosi kahdelle 214 USD:n hintaan sisältäen kaiken muun paitsi juomat.  Halvimmat vaihtoehdot olisi saanut noin puoleen hintaan, mutta kokemukset niistä olivat nettiavautumisten perusteella vain neljäsosan arvoisia.

Rinkat jäivät hotellille ja arvotavarat (like what?) menivät hotellin kassakaappiin reissun ajaksi. Aamukasin jälkeen bussi poimi meidät hotellilta. Tunti kierreltiin poimimassa muita matkaajia ja vasta sitten neljän tunnin siirtymäreissu Halong Bayhin saattoi alkaa. Matkalla opimme Halongin tarkoittavan ”Descending Dragon” ja muuta mukavaa. Matkan puolivälissä oli shoppailutauko ja mahdollisuus käväistä ”happy roomissa”, joksi paikallinen oppaamme kutsui toilettia.

Satamasta pienempi maihinnousuvene kuskasi meidät varsinaiseen paattimme, ja saimme heti avaimen hyttiimme, joka osoittautui kompaktin mukavaksi. Päädyimme lounaalle samaan pöytään kahden eläköityneen ruotsalaisen rouvan ja yhden Chileläisen pariskunnan kanssa. Meitä informoitiin, että sama istumajärjestys piti säilyttää kaikkien ruokailujen ajan, ettei laivapojat mene laskuissa sekaisin. Mikäpä siinä. Ruotsalaisille mummeleille täytyi todeta, ettei Suomen kouluruotsi nyt ihan anna edellytyksiä sujuvasti haastella heidän kanssaan. Näin etenkin, kun toinen asui nykyisin Ranskassa ja hänen ruotsinsa meni meiltä molemmilta ns. ”täysin ohi”. Toisen, edelleen Ruotsissa asuvan, kanssa ehkä olisikin selvitty också på svenska.
Maittavan ja aivan liikaa ruokaa sisältävän lounaan huono puoli oli se, että safkattaessa ja höpötellessä Halong Bayn maisemat menivät vähän ohi.

Ensimmäinen stoppi oli Sung Sot Cave, jonka stalagmiitit ja stalagtiitit olivat saaneet turisteista osansa. Tokkopa nuo enää juurikaan mihinkään suuntaan kasvavat, koska turistibordet ja –hordet ovat lääppineet kaiken käsinkosketeltavan moneen otteeseen läpikotaisin.  Paikka saa meiltä rankkauksen ”ihan kiva”. Paljon upeampiakin on nähty (tb, @Ranska).
Iltapuhteella sai valita kajakin kaksinsoutelun tai lyhyemmän soutuvenekyydin. Valintahan oli helppo eli kulkuset kajakin pohjan kylmään veteen (tb) ja luolan läpi saaren ”sisämerelle”. Täältä pitäisi löytyä ehkä kenties mahdollisesti saaren apinoitakin. Vastoin ennakkoluuloja apsut tulivatkin tervehtimään meitä kajakkisankareita oikein joukolla.

Illallisella ruokaa tuli taas enemmän kuin pöydällinen pystyi sulattamaan. Ruokajuomaksi otimme Vietnamilaista Dalatin Da Vang punaviiniä. Chileläispariskunta päätyi (tietenkin) chileläiseen ja halusi koko pöydän maistavan heidän paikallistuotettaan. Pakko myöntää, että vaikka Dalatin Da Vang on ollut kohtuu asiallista illallisviiniä Vietnamissa, niin kun rinnalle laitettin chileläinen aito punaviini, niin mieleen palautui miltä viinin oikeastaan pitäisi maistua. Paikallisella viinillä ei ollut mitään jakoa.

Yöksi Halong Bayn veneet kerääntyivät yhteen ja samaan ankkurointipaikkaan ainakin n. 50 veneen voimin. Tämähän on tietysti vähän, jos sitä vertaa kokonaismäärään, joka on tiemmä yli 400. Jonkun paikallisen virkamiehen aivoituksesta kaikki upeat puunvärisetkin veneet oli ollut pakko maalata valkoisiksi. Ilta-aktiviteetteihin kuului squid fishing (skipped), älypelejä (no arvatkaa) ja karaokea (kukaan ei halunnut tätä).

Uusi aamu avautui klo 6 (tb) ja muille klo 6:45 usvaisena. Laivan yläkannen ensimmäistä päivää vetisemmässä ja mystisen sumuisessa säässä vedimme taiji-mestariksi yön aikana muuttuneen tarjoilijapojan johdolla kunnon jumpat. Aamupalan jälkeen luvassa olikin kunnon verryttelysessio Soi Sim Islandin näköalapaikalle. Järkyttävän jyrkän mutapolun kipuamisen päässä oli saarenhuippu, jolta sai pari keskinkertaista maisemakuvaa. Onnea vaan niille, joilla ei ollut edes lenkkaritasoisia kenkiä. Alastullessa osa porukasta päättikin vetää ns. ”selät”. Oli varmaan kivaa.

Laivalla odotti cooking class fresh spring rollsien tekoon. Ulkoistin tästä itseni (tb) ja ab hoiti rullauksen himaan. Lounaalla saimme chileläispariskunnalta kutsun heille bunkkaamaan, mikäli tiemme veisi matkan jälkipuoliskolla Chileen. Lupasimme varoittaa etukäteen ja jää nähtäväksi eksymmekö heidän kotikonnuilleen.

Kokonaisuutena Halong Bayn kelit olivat odotettua paremmat vuodenaika huomioiden. Pieni kosteus ja sopiva usvaisuus loivat pelkästään mystisen hämyistä tunnelmaa saarien keskellä ja kätki muut dzonkit näköpiiristä. Sijoitus tuntui onnistuneelta, vaikka kotimatka oli samanlainen 4+h tylsämielisyyssessio bussissa kuin Halong Baylle tulokin.

Pintariipaisua Halong Bayn upeudesta...

Tippukiviluolissa, kuten Sung Sot Cave voi mieleltään avoin...

...nähdä ties mitä erilaisia muotoja, joissa vain...

...mielikuvitus (ja valaistus) on rajana.