2.8.-7.8.2014 (Los Angeles), Ventura, Santa Barbara, Lompoc, Morro Bay, San Simeon, Monterey, Santa Cruz

Emme olleet etukäteen päättäneet jäädäkö Los Angelesiin vai ei, mutta kun kävimme muutamaa majapaikkaa kysymässä, ja tarjolla joko ei oota tai 170 USD hintoja ihan perus motellissa, niin löimme nastan lautaan ja huristimme eteenpäin. Ikävä kyllä tien valinta ei osunut ihan kohdilleen alussa. Tarkoitus oli ajella Pacific Coast Highwaytä rannikkoa pitkin, ja sillä me emme ainakaan olleet. Korjasimme tilanteen Santa Claritassa ja otimme suuntiman kohti rannikkoa. Iltahämärissä alkoi taas olla majapaikan etsinnän aika ja taas jo tutuksi tullut kuvio toistuu. Yhdestä paikasta kolkuttelun jälkeen kömpi kiinalaispariskunta tukka pystyssä yöpuvuissaan respaan ja päädyimme sinne maksamalla 110USD tästäkin haisulista.

Seuraavana päivänä Santa Barbarassa jalkauduimme ja kävimme Stearns Wharfilla pyörimässä. Vanhassa kaupungissa kierrellessä selvisi, että siellä oli ollut edellisenä iltana viimeistä päivää Old Spanish Days Fiesta, eli olisi sittenkin pitänyt edellisenä päivänä jatkaa vielä matkaa Santa Barbaraan asti.

Totesimme toisen haisulin jälkeen, että edellisellä roadtripillä hyvin toiminut edullisten motellien saanti respaan kävelemällä ei nyt vaan tällä kertaa futaa. Niinpä päätimme tehdä ihan suunnitelman(!) siitä, missä paikoissa kävisimme ja yöpyisimme, sekä varata aina huoneet edellisenä päivänä etukäteen jostain riittävän hyväksi arvostellusta paikasta. Seuraavaksi yöpymispaikaksi oli arvottu Lompoc, jossa ei juuri muuta sitten tehtykään.

Hidastimme myös tahtia ja seuraavana päivänä ajoimme vain lyhyen stintin Pismo Beachin kautta Morro Bayhin. Satama oli mukava paikka hengata ja ihailla kaupungin nähtävyyttä Morro Rockia. Satamassa oli myös paljon hylkeitä päivää paistattelemassa laitureilla. Uimarantakin löytyy Morro Rockin viereltä ja jengi surffaili ja ui, vaikka ilmoitustaululla oli varoituskyltti jossa kerrottiin pari päivää aiemmin havaitusta haista.

Morro baysta lähdettäessä sai luvan lähteä myös tb:n karvapehko, johon herra oli täysin tuskastunut. Tsekkiläinen rouvashenkilö onnistui tusaamaan tukan kanssa toista tuntia ennen kuin lopputulos oli valmis julkaistavaksi. Samalla lähti kymmenisen vuotta iästä ja pahin pultsarilook. Suuntasimme siis nuorentuneena parta putkella kohti pohjoista.

San Simeonin kahden eri puolella moottoritietä sijaitsevan kadun kylä majoitti meidät seuraavaksi. Huone oli kohdillaan ja uima-allaskin käytännössä privaatti. Paikallinen nähtävyys on Hearst Castle, jota tosin tyydyimme ihailemaan etäämmältä. Suuremman huomion meiltä saivat matkalla rannalla makoilevat Elephant Sealsit, joita mainostettiin ainoaksi mantereella majaansa pitäviksi yksilöiksi.

Matka California 1:stä mutkitteli läpi Big Surin vuoristoisen ja osin metsäisenkin alueen. Nyt alkoivat näkymät olla kohdillaan ja meillekin valkeni, miksi tätä mainostettiin scenic routena. Bixby Creek bridgen yli ja monta stop’n go:ta räps filmaten ennen saapumista Montereyhin. Valitettavasti hotelli oli huitsun kuukkelissa ja keskustaan päästiinkin käymään vasta seuraavana päivänä. Rannalla hylkeet pitivät taas majaa laitureiden lähistöllä. Cannery Row:n alue vanhahtavine tyyleineen oli meille mieleen.

Santa Cruzissa hotellin lokaatio osui paremmin kohdilleen ja jalkauduimme tutkimaan rannan huvipuistoalueen. Illalla törmäsimme ravintolassa pitkästä aikaa myös perheeseen, jonka äiti oli alkujaan suomalainen. Koko poppoo oli aiemmin asunut Suomessakin, mutta viimeiset kymmenkunta vuotta rapakon länsirannalla. Ilta meni mukavasti turisten heidän kanssaan.

Santa Cruzista lähdettiin viimeiselle erikoiskokeelle kohti San Franciscoa. Matkalla otettiin lyhyt stoppi Pigeon Point lighthousella.

Santa Barbaran raittia