Skybussin keräilyerä nouti meidät 20 metriä hotellin kulmasta kohti kenttää tilattuun aikaan. Alkuun vaan kierreltiin tunnin verran kaupungin katuja keräillen turdet muiltakin hotelleilta. Varsinainen lentokenttäbussi sentään eteni rivakasti kohteeseen. Tigerair kuskasi meidät Tasmanian saarelle Hobartiin alle tunnissa. Olimme varanneet Avikselta menopeliksemme tulipunaisen salaman Hyundai i20. Tiskillä tarjottiin myös mahdollisuutta ostaa autoon mobiili wifi. Sitä emme valitettavasti älynneet ostaa. Hyvin pian nimittäin tuli huomattua, että Tasmanian saarella ei juuri ilmaisia (eikä kyllä maksullisiakaan nettejä) suunnattomia määriä ollut tarjolla.
 

Ensimmäisenä otimme Tasmaniassa suunnan kohti Hobartin keskustaa, jossa jalkauduimme hetkeksi ja nautimme myöhäisen pubilounaan fish & chipsien muodossa. Sen jälkeen hyppäsimme punaiseen paholaiseemme ja jatkoimme Tasman Highwayta pitkin kohti Orfordia. Maisema koostui pelloista, metsistä ja tuhansista lampaista. Orfordista löytyi myös aivan upea autio ranta, joskaan uiminen ei houkutellut aurinkoisesta säästä huolimatta. Tuuli kävi luihin ja ytimiin lämpötilan ollessa vain n.+18 C. Löysimme perille majapaikkaamme vähän ennen respan sulkeutumista ja meidät ohjattiin asuntovaunusta bygattuun huoneistoomme.

Seuraavana aamuna matkamme jatkui Triabunnaan ja Swanseaan, jotka ovat molemmat pieniä tuppukyliä. Tontteja on tarjolla riittämiin ja myös iso osa taloista on myynnissä. Päädyimme Coles Bay:n ja Freycinit National Parkiin. Pääsymaksu kansallispuistoon oli 28 AUD/auto ja sillä sai patikoida eripituisia ja vaikeusasteisia reittejä. Me valitsimme patikoinnin wineglass Bay lookoutille jonka piti olla pituudeltaan 3km ja kestää 1-1,5h. No sanotaan vaikka nyt näin, että jollain on ollut mittanauha pikkasen solmussa mittausta tehdessä, mutta ylös päästiin ja maisema oli patikoinnin arvoinen. Alaspäin matka sujuikin ihan rattoisasti.

Matkamme jatkui kohti Bichenoa, jossa teimme stopin Natureworldissa. Täällä asusti mm. Golden brushtail opossumi, wompatteja, lintuja ja tietenkin kasa Tasmanian tuholaisia. Osuimme paikalle juuri sopivasti tuholaisten ruokinta-aikaan. Tuholaisilla on pirun huono näkö, joten hajuaistin perusteella veljekset taistelivat saaliista.  Täällä sai myös ostaa ruokaa, jota voi kädestä syöttää kenguruille ja wallabeille. Meitä vastaan tulikin ilosesti pomppien kenguruperhe, äidillä oli vielä pikkukengu pussissa. Isoin kaveri, joka takajaloillaan seisten pääsi tb:n mittoihin, oli ilmeisesti kovin nälkäinen, koska pari kertaa näytti siltä että käy hauskat kotivideot ja tb saa kengurun potkun hanuriinsa. Tyytyi kuitenkin vaan terävillä kynsillä raapaisemaan käteen.

Saavuimme illan hämärtyessä Launcestonin majapaikkaamme, joka oli yli 130 vuotta vanhasta talosta oleva huone. Pieni happihyppely ja keskustan pubissa illalliseksi fish & ships + bangers & mash.

Seuraavana aamupäivänä marssimme koko kylän läpi ennen kuin otimme suuntimen takaisin kohti Hobartia. Matkalla koukkasimme vielä Richmondin kautta ja kävimme Puddleduck vineyardilla maistelemassa viinejä. Seitsemän viinin maistelusetti maksoin vain 10 AUD, paikan omistajarouva oli mukava, ja viinit hyviä.

Emme olleet löytäneet nettiä mistään, joten meillä ei toistaiseksi ollut sijaa majatalossa seuraavaksi yöksi. Koska meidän piti palauttaa vuokra-auto lentokentälle klo. 23:00 mennessä ja lento lähtisi klo 06:00 aamulla oli ajatus ottaa lentokenttähotelli n. 1km päästä kentästä. Ainoa pikku vika suunnitelmassa oli se, että hotelli oli yllättäen täyteen bookattu. Lähdimme Hobartin keskustaan ihmettelemään, että mitäs sitten tehtäisiin. Koska auto piti palauttaa, emme halunneet maksaa taksia johonkin keskustan hotelliin ja sieltä taas takaisin kentälle vain muutaman tunnin tähden. Hobartissa kaikki putiikit kauppakeskuksia myöten menivät kiinni viimeistään klo. 18.00, joten sielläkään ei ollut oikein paikkaa missä notkua. Päädyimme siihen, että vietämme sen muutaman tunnin yöllä kentällä hajoillen. Siispä olimme palauttaneet auton joskus 21 aikoihin ja leiriytyneet lentokentälle.

Seuraavaa tapahtumaa emme olleet myöskään tulleet ajatelleeksi… Vartija tulee ystävällisesti kyselemään onko kyytimme kenties kohta tulossa. Toteamme, että juu ei kun odotamme aamulentoa, ja – kyllä –olimme ajatelleet odotella sitä kentällä. Vartija toteaa että joo, tää kenttä suljetaan yöksi ja ette te tänne voi jäädä. Lopuksi hän totesi, että kollega tulee kohta juttelemaan teille. OMG ja WTF!!?? Ihmettelimme mitäs nyt sitten. Voisi tulla pikkasen kylmä ulkona, kun yölämmöt laskee johonkin +5 C tienoille.

Seuraava vartija lampsii paikalle ihmettelemään meitä urpoja, pyytää nousemaan autoon ja sanoo kyyditsevänsä meidät johonkin, jossa voimme olla yötä. Mieleen tulee ensimmäisenä putka tai joku kodittomien yösija… Hän kyyditsi meidät kuitenkin heidän omaan taukotila parakkiinsa, jossa kuulemma voisimme viettää yön. Sieltä löytyi sohva, telkkari, lämppäri, vessa ja varusteltu keittiö. Lisäksi vaksi haki meille  maitoakin jostain kahvia varten. Lupasi vielä tulla aamulla kuskaamaan meidät terminaaliin, jonne matkaa oli luokkaa 500m. Kyllä veti hiljaseksi ja olimme erittäin kiitollisia näille ihanille ihmisille! Ei tällaista kovin monessa paikassa varmasti olisi tapahtunut.

Tasmania on todella luonnonkaunis saari täynnänsä lampaita. Saarikierroksellamme ehdimme nähdä varmasti toistasataatuhatta lajin edustajaa päkättämässä ja leikkaamassa ruohoa. Tämä lienee myös unelmakohde karavaanarille. Ainakin asuntoautoja riitti ja liikennettä ei ollut taajamien ulkopuolella juuri nimeksikään. Ajankohdaksi kannattanee valita meitä myöhäisempi kevät tai kesä.  

 

Tasmania!!!!!!!

 

Hobart

 

Hiekaranta keskellä ei mitään. Kuva ei kerro kuinka sairaan kylmä täällä oli.

Joki, mäki, lambei.

 

Tuunattu Huhai i20 ja tuunattu trailermökki. Kokemus meille.

 

Lisää lambei tien poskessa.

 

Kaunis kylmä ranta taas.

 

Maisemia to die 4.

 

Wineglass Bay

 

Opossumikultsi, jonka evoluutiolle ei (hoitsun mukaan) löydy selitystä...

 

Pussirottia (isoja) tai sitten ehkä vompatteja. Arkoja luolapunkuja, jos sattuvat sut huomaamaan.

 

Kengu & Roo

 

Tasmanian Devil(s)!

 

Kenkuruita

 

Old Bakery Inn Lounge

 

Launceston katunäkymää turistireitiltä.

 

Ei pelkkä hirvivaara...

 

Reitti viinitilan proovaustuokioon Puddleduck vineyardille. (remppa menossa).

'

Majapaiga Hobartin kentän vartijoiden taukotilassa. Uskomaonta, mutta totta. Deluxe verrattuna +5 asteeseen ulkona. Parhaat terveisemme ja kiitoksemme Hobartin kentän vartijoille.