Koska matkasimme Bangkok shutdownista johtuen kentälle varmuuden vuoksi jo aamusta ja lento lähti vasta illan lähestyessä, niin aikaa riitti tapettavaksi. Rinkat lyötiin saapuessa kentän matkatavarasäilytykseen ja lähdettiin tutkimaan lähiympäristöä. Kenttää vastapäätä oleva temppelialue oli tutkittu harmillisen nopeasti ja myös paikallinen 7eleven tuli tutuksi. Air Asian tiskillä pyörähdettiin kartoittamassa mahdollisuuksia vaihtaa aiempaan lentoon, mutta päivälento oli peruttu. Tässä vaiheessa meille vakuutettiin kuitenkin iltalennon lähtevän aikataulun mukaisesti.

En tiedä mitä me teimme väärin kentän 2. kerroksen The Noodle –barissa, mutta ainakin meihin suhtauduttiin näkymättöminä. Ensimmäisellä visiitillä menut sai vasta pyytämällä ja tulihan se ruokakin sieltä. Laskun sai kyllä pyytämättäkin.  Koska aikaa oli tapettavaksi enemmän kuin laki sallii ja blogikin Bangkokin osalta tuli valmiiksi jo aamupäivällä, niin täytyihän tämä Noodlen näkymättömyystemppu käydä koeponnistamassa uudelleen. Tällä kertaa lähdimme liikkeelle mindsetillä, että katsotaan kauanko pöydässä pitää istua, että se menu pyytämättä tuleisi. Jotain vikaa meissä tai käyttäytymisessämme eittämättä lienee, koska muihin pöytiin menut kyllä ilmestyivät (taas) kohta asiakkaiden saavuttua. Kauanko tässä 30 pöydän ravintolassa menua sitten saikaan odotella pöydän loistaessa tyhjänä. 5-10 tarjoilijan pyöriessä väkkäränä ympärillä. Vastaus on, että varmaankin ikuisesti. Luovutimme 90 minuutin kohdalla ja siirryimme toisaalle. On tietysti kovin nihilististä testailla tämmöistä, mutta kuvaa hyvin mielentilaa eli sitä kuinka pohjattoman hauskaa ja virikkeellistä loputon hengailu lentokentällä on.

Myanmariin kuitenkin päästiin, vaikka kone lähtikin pari tuntia myöhässä. Yangonin kentällä saattoi todeta, että Suomen passilla olisi saanut myös visa on arrivalin. Koneessa täytettyjen arrival/departure ja tullilippulappujen tarkastuksen jälkeen hyppäsimme 10USD hintaiseen taksiin hotellille. Pitkähkö matka illan pimeydessä hotellille ja huonekin löytyi. Top floorin kulmahuone pitää huolta jumpastamme, koska hissiä ei ole. Sinänsä huone kyllä vastaa odotuksia, vaikkei hotelli kyllä Myanmarin yleisen käytännön mukaisesti ole oikeasti lähelläkään 4 staran luokitustaan. Uni maistui.